Mielenterveyttä on vaikea määritellä, koska se on niin moninainen ja valtavan laaja käsite. Lönnqvist ja Lehtonen (2014) toteavat että mielenterveys on iso osa terveyttä. He tarkastelevat WHO:n (2004) mielenterveyden määritelmää, jonka mukaan: ”Mielenterveys on hyvinvoinnin tila, jossa yksilö ymmärtää omat kykynsä, sopeutuu arkielämän tavanomaisiin haasteisiin ja stressiin, kykenee työskentelemään tuottavasti ja hyödyllisesti sekä kykenee antamaan oman panoksensa yhteiskunnalle.” (Lönnqvist -Lehtonen 2014.) Mielestäni määritelmä kuulostaa hieman suorituskeskeiseltä ja rakentuu pitkälti työkyvyn ympärille. Toisaalta aikansa ajattelija Sigmund Freud määritteli mielenterveyden ”kyvyksi rakastaa ja tehdä työtä ” ja tämä osio on ollut määrittelyssä lienee siitä asti. (Miesklinikka.com n.d..)  WHO:n (2013) uudemman määritelmän mukaan: ”Mielenterveys on hyvinvoinnin tila, jossa ihminen pystyy näkemään omat kykynsä ja selviytymään elämään kuuluvissa haasteissa sekä työskentelemään ja ottamaan osaa yhteisönsä toimintaan. ” (Mitä mielenterveys on? n.d.). Mielestäni tämä melkein kymmenen vuotta uudempi määritelmä on paljon osuvampi ja kuvaa juurikin mielenterveyttä, eikä pelkästään selviytymistä, tuottavuutta ja hyödyllisyyttä.

Sosionomin työssä korostuu sosiaalinen ja yhteiskunnallinen näkökulma mielenterveyteen. Nykyään monet haasteet kietoutuvat yhteen ja ihminen voi kamppailla useiden haasteiden parissa, joista muutamana esimerkkinä mielenterveys- päihde- ja rahaongelmat. Mielenterveystyötä voidaan osaltaan kutsua myös asennetyöksi, jossa ihmisten kokonaisvaltainen kohtaaminen on ensiarvoisen tärkeää. Psykiatriassa ja psykologiassa ihmisen yksilöllisyys ja ongelmalähtöisyys diagnoosin myötä väkisinkin korostuu. Alamme työympäristöissä taas huomio kiinnittyy pikemminkin sosiaalisiin suhteisiin, ympäristöön, voimavaroihin ja tulevaisuuden näkymiin ja asenteilla ja pystyvyyden tunteella on suuri merkitys kuntoutumisen kannalta. Toivon että tulevassa työssäni osaan kuunnella ja ymmärtää erilaisten haasteiden yhteisvaikutuksia.

Mielenterveystyön historia on kovin synkkä ja sen saralla on tapahtunut viime vuosina paljon hyvää ja hoitomuodot ja itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen on esimerkiksi kehittyneet (kts. esim. Psykiatrian kehitys 2014). Nykyaikanakin on kuitenkin omat haasteensa ja tuntuu että markkinataloutta korostetaan yhä enemmän puhuttaessa sosiaali- ja terveydenhuollosta. Nykyaikainen avohuoltojärjestelmä on mainio, mutta tuntuu että yhteiskunnassamme on paljon väliinputoajia. Kaikille apu ei riitä ja osa tarvitsisi kokonaisvaltaisempaa hoitoa. Kuinka pitkälle ongelmien pitää mennä, että ihminen saa tarvitsemaansa apua? Paikkoja ei ole tarpeeksi ja jonot ovat pitkät. Paitsi sairastunut itse, myös läheiset ovat kovilla ja voivat tuntea riittämättömyyttä ja jatkuvaa huolta läheisestään. Mielenterveyden ongelmat eivät ole vähentyneet, ongelmat kasautuvat ja muistisairaidenkin määrä on kasvussa. Kuka huolehtii, jos tietää ettei läheinen pärjää kotona ja kotihoito/ avohuolto ei asiakkaalle riitä? Itse pohdin, onko omaisten ja läheisten (jos sellaisia on) vastuu lisääntymässä ja onko tulevaisuuden haasteina myös läheisen jaksaminen. Vastikään Helsingin Sanomissa (2017) julkaistu kuolinilmoitus herätti mediassa keskustelua nuorten mielenterveyden tilasta ja hoidon saamisesen vaikeudesta. Tilinumerolla varustettu synkkä teksti viisitoistavuotiaan kuolinilmoituksessa kosketti syvästi: ”Alisan muistoa voitte kunnioittaa tukemalla toimintaa lasten ja nuorten itsemurhien ennaltaehkäisemiseksi.” (Helsingin Sanomat 2017 ; Anzion mukaan 2017.)

Lähteet:

Anzion mukaan 2017. Helsingin Sanomissa oli 13. 5. kuolinilmoitus, joka sai ajattelemaan ja toimimaan. <http://blogit.image.fi/anzionmukaan/helsingin-sanomissa-oli-13-5-kuolinilmoitus-joka-sai-ajattelemaan-ja-toimimaan/>. Luettu 16.5.2017.

Helsingin Sanomat 2017. Kuolinilmoitukset. Teoksessa Helsingin Sanomat 13.5.2017.

Mielenterveys yksilön ja kansakunnan voimavarana 2014. Lönnqvist, Jouko – Lehtonen, Johannes. Verkkodokumentti. Saatavilla sähköisesti HY:n verkossa. <http://www.oppiportti.fi/op/pkr00108/do>. Teoksessa Henriksson, Markus – Lönnqvist, Jouko – Partonen, Timo 2014. Psykiatria. Helsinki: Duodecim 2014. Luettu 2.5.2017.

Miesklinikka.com n.d. Mielenterveys. Verkkodokumentti. <http://www.miesklinikka.com/miesklinikka/terveys/mielenterveys>. Luettu 16.5.2017.

Mitä mielenterveys on? n.d. Suomen mielenterveysseura. Verkkodokumentti. <http://www.mielenterveysseura.fi/fi/mielenterveysseura/organisaatio-ja-toiminta/strategia/mit%C3%A4-mielenterveys>. Luettu 11.5. 2017.

Psykiatrian kehitys 2014. Lönnqvist, Jouko – Lehtonen, Johannes. Verkkodokumentti. Saatavilla sähköisesti HY:n verkossa. <http://www.oppiportti.fi/op/pkr00107/do?p_haku=seilin#q=seilin>. Teoksessa Henriksson, Markus – Lönnqvist, Jouko – Partonen, Timo 2014. Psykiatria. Helsinki: Duodecim 2014. Luettu 2.5.2017.